Tarvikkeet

Linnun tullessa taloon se valtaa yleensä myös aikamoisen tilan ihmisten reviiristä häkkeineen, leluineen ja muine oheistarvikkeineen. Tässä vähän perusasioita.

Häkki

Häkki on linnun koti ja siitä kannattaa tehdä mahdollisimman viihtyisä. Sitä ei kannata täyttää orsilla ja leluilla ääriään myöten vaan linnulla on oltava myös tilaa liikkua häkissä. Suomen Maa- ja Metsätalousministeriön häkkien suosituskoon mukaan amatsonin kokoisella linnulla tulisi olla tilaa vähintään 1,2 m² jolloin häkin minimikoko olisi esim. pituus 150 cm x syvyys 80 cm x korkeus 100 cm. Mitä isompi, sen parempi sillä linnulla ei koskaan voi olla käytössään liian isoa häkkiä.

Häkin materiaalin pitäisi olla ruostumatonta ja mielellään sinkitöntä, ruoste ja raskasmetallit ovat linnuille myrkyllisiä. Sinkki on kuitenkin yksi kiistellyimmistä aiheista; toiset kieltävät sen ehdottomasti ja toiset taas käyttävät menestyksellisesti vuosikausia sinkittyjä häkkejä ilman ongelmia. Sinkki on raskasmetalli, joka liukenee veteen ja kertyy elimistöön hiljalleen aiheuttaen suurina pitoisuuksina myrkytystilan, johon lintu voi kuolla ennen kuin omistaja edes välttämättä tajuaa mistä on kyse.

Sinkkimyrkytystila ei ole kuitenkaan hoitamaton sairaus, sen oireet ovat kuitenkin moninaiset ja hyvin epämääräiset painon vähenemisestä, väsymyksestä ja anemiasta aina höyhentennyppimiseen. Eikä sen diagnosointi välttämättä osu oikeaan. Ajoissa aloitettu hoito kuitenkin pelastaa linnun.

Sinkityn verkon haittoja voi kuitenkin vähentää harjaamalla sen kunnolla ennen käyttöä ja muutenkin aika ajoin happopitoisella nesteellä, esim. etikalla, näin pitäisi irrota suurin osa verkon pintaan kertyneestä hapettuneesta sinkkioksidista ja irtosinkistä. Turvallisinta on kuitenkin pidättäytyä messinkisissä tai pulverimaalatuissa häkeissä. Muovipinnoitetut häkit eivät oikein sovellu koukkunokkaisille, sillä pinnoite irtoaa todella helposti ja alta paljastuu ruostuva pinta..

Häkin pohjamateriaaliksi käy hyvin sanomalehti tai vaikkapa lämmitykseenkin käytettävät puupelletit tai karkeampi puuhake/puru. Hieno kutterinpuru vain pölyää siipien voimakkaasta ilmavirrasta. Käyttääpä toiset jopa hiekkaa, olkia tai kertakäyttöpöytäliinojakin. Kissanhiekka ja muut paakkuuntuvat kissanvessatuotteet ovat ehdottomasti kiellettyjä!

> Sivun alkuun

Orret

Orsina on hyvä käyttää luonnonorsia ja niiden paksuus määräytyy linnun varpaiden koon mukaan siten, että sen istuessa orrella normaalisti kynsien tulisi tavata orren pintaan. Jos varpaat osuvat yhteen, on orsi liian ohut ja jos taas lintu ei saa koukistettua varpaitaan lainkaan, on orsi ehdottomasti liian paksu.

Jalat kaipaavat kuitenkin jumppaa häkissä oloaikanakin, joten paras vaihtoehto on asettaa häkkiin muutamia eripaksuisia orsia. Niiden ei tarvitse olla suoria, eikä niitä tarvitse kuoria.

Luonnosta haettuja orsia ei tarvitse ainakaan Suomen oloissa mitenkään voimallisesti desinfioida, vaan niitä voi puhdistaa halutessaan huuhtelemalla ja ehkä jopa harjaamalla ne kuumalla vedellä ja/tai viemällä ne esim. saunaan muutamaksi tunniksi "paistumaan". (Pienemmät orret menevät uunissakin.)

Orsimateriaaliksi kelpaa mikä tahansa myrkytön puulaji (koivu, omenapuu, paju, haapa, pihlaja jne.) paitsi hyvin pihkaisia havupuita on hyvä vältellä.

> Sivun alkuun

Ruoka- ja juoma-astiat

Ruokakuppeja on monenlaisia mutta isoille papukaijoille soveliaimpia liene ruostumattomasta teräksestä tehdyt kupit. Muovikupit tuppaavat olemaan sen verran heppoisia, että ne menevät rikki vähän kovemmassa käsittelyssä - josta esim. mielenosoituksen nimissä kupit saattavat kärsiä.

Juoma-astiaksi kelpaa ihan samanlaiset välineet kuin ruokintaankin, mutta monet käyttävät myös menestyksellisesti juomapulloja, joissa vesi säilyy tuoreempana pidempään - varsinkin kun kaija ei pääse liottamaan astiassa omia ruokiaan.

> Sivun alkuun

Lelut

Papukaijan leluiksi kelpaavat lähes kaikki tyhjistä talouspaperi- tai vessapaperirullahylsyistä aina metalliketjuun saakka.

Eläinkaupoissa on myytävänä erilaisia leluja mutta hyvin pitkälle pärjää halutessaan myös puuvilla- tai luonnonnarulla ja puun oksilla. Niistä voi rakennella erilaisia omanlaisia leluja kuten tikapuita ja kiipeilytelineitä. Naruja voi myös virittää kattoon roikkumaan sellaisenaan tai tehdä köysiratoja yhdistettynä tikkaisiin.

Monet papukaijat ovat iloisia ainoastaan jyrsiessään vaikkapa luonnosta haettua, yhteen sidottua oksanippua, oksista sidottua seppelettä tai vaikkapa pajupalloa. Toiset linnut suorastaan rakastavat metalliketjuja ja muita metallileluja.

Jos lähimmästä lemmikkilikkeestä ei satu löytymään minkäänlaista soveliasta lelua isommille papukaijoille, kannattaa myös vierailla koirien leluhyllyllä josta saattaa löytyä myös varsin käyttökelpoista tavaraa linnuillekin. Koirien leluista vaikkapa solmunarut, toiset vinkulelut ja kaikenlaiset köysilelut voivat olla linnunkin mieleen. Koirien leluhyllyyn on piilotettu yleensä myös papukaijojen suosiossa olevat "Kongit", kaukaisesti päärynää muistuttavat kokokumilelut.

Luonnonnarusta saa väkerreltyä itse mukavia köysileluja mutta näiden yhteyteen on ehdottomasti liitettävä varoitus! Liian ohuet köydet tai narut voivat kietoutua sumppuun linnun jalkojen tai pahimmassa tapauksessa kaulan ympärille aiheuttaen tukehtumiskuoleman, joten ainakin ohuet narut on julistettava pannaan heti ensikättelyssä tai niistä on parempi punoa paksumpaa köyttä. Yksi tämänkaltaisen onnettomuuden ehkäisykeinoista on myös solmia naruun solmuja muutaman sentin välein, jolloin solmut toimivat myös kivana "tikapuuna".

Linnun leikkejä on kuitenkin seurailtava aina sivusilmällä ettei se pääse vahingoittamaan itseään ja häkkiin, jossa lintu viettää kuitenkin valvomattomissa olosuhteissa suuren osan päivästä on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä ripustamaan mahdollisimman turvallisia leluja.

> Sivun alkuun

UV-valo

Linnuille tärkeää, kalsiumin aineenvaihduntaan vaadittavaa D3-vitamiinia muodostuu kesäisin sulilla ja iholla leikkivästä auringonvalosta, mutta varsinkin syksystä kevääseen on hyvä taata tämän tärkeän valon (UVB) saanti linnulle UV-lampulla, jota kansankielellä myös lintulampuksi kutsutaan. Sen lisäksi että valosta on hyötyä kalsiumin aineenvaihduntaan ja siitä huolimatta, että amatsoneilta (ja Pionus-suvun kaijoilta sekä muutamalta ara-lajilta) puuttuu tämä sukimiseen käytettävä rauhanen, on lamppu niillekin henkisesti tärkeä lisävaruste, sillä ihmisten rajallisesta näkökyvystä poiketen linnut näkevät eri UV-sävyjä. Valon säännöllinen talviaikainen käyttö lieventää myös normaalisti keväisin valon runsaasti lisääntyessä ilmentyviä keväthömpötyksiä.

Optimaaliset arvot ainakin Arcadian mukaan on 2,4 % UVB-säteilyä ja 12 % UVA-säteilyä ja lampun värilämpötilan pitäisi olla lähellä auringonvaloa, joka on 5500 K.

Linnuille tarkoitettuja lamppuja voi tilata esim. lemmikkieläinliikkeen kautta jos ei juuri sillä hetkellä hyllyssä satu olemaan. Ainakin Arcadia ja Philipsin True Light -merkit ovat olleet harrastajilla käytössä. Hätävarana voi polttaa vaikka matelijalamppua, vaikka sen valopitoisuudet ovatkin suunniteltu erityisesti matelijoille. Lamppua olisi pidettävä päällä noin kymmenisen tuntia päivässä ja jos ei itse pysty säätelemään paloaikaa, on kaupoissa myytävänä hyviä (ja huonojakin) ajastimia jolloin valoisa päivä siivekkäälle on taattu omasta huonomuistisuudesta tai hankalista työajoista huolimatta.

> Sivun alkuun

Ilmankostutin

Amatsonit ovat alunperin kotoisin sademetsästä, jossa ilman kosteusprosentti on hyvin korkea. Kesäisin ei Suomen oloissakaan ole ongelmia ilman kosteuden kanssa, mutta varsinkin talvisaikaan keinotekoisesti sisätiloja lämmitettäessä kosteusprosentti laskee nopeasti jopa 30 - 40 %:iin joka alkaa olla jo ihmisellekin liian kuivaa ja tuntuu nenän sekä ihon kuivumisena.

Linnulle näin matala kosteusprosentti on suoranainen järkytys ja sen iho hilseilee ja kutisee mahdollisesti voimakkaasti joka näkyy linnun lisääntyneenä rapsutuksena ja kapsutuksena sekä nenä mahdollisesti kuivuu ja otus aivastelee tavallista useammin. Tähän tuo helpotusta tihennetyt suihkutusvälit - joista varmasti lintukin nauttii vielä entistäkin enemmän - sekä lisänä ilmankostutin. Ilman kosteuspitoisuuden kohoaminen 45 - 50 prosenttiin tuo jo helpotusta elämään.

> Sivun alkuun

Ruokinta

Amatsoni tarvitsee päivittäin runsaasti tuoreruokaa, pellettejä ja siemeniä perusravinnoksi ja näiden lisäksi mahdollisesti joitakin vitamiinivalmisteita. Tuoreruoasta suurin osa olisi hyvä olla vihanneksia ja tarjonnasta vähäisempi määrä sokeripitoisia hedelmiä. Ruokavalioon tuo lisävaihtelua myös keitetyt riisit ja pastat tai papuseokset sekä idätetyt siemenet.

Kaikki tarjoiltava ruoka on tarkistettava, ettei se ole pilaantunutta, liian kylmää tai liian kuumaa. Kesähelteellä varsinkin on hyvä vaihtaa tuoreruoat useammin kuin talvella ja muuna viileänä aikana.

Amatsonien tiedetään myös olevan alttiita A-vitamiinin puutoksille, joten ruokavalioon on hyvä ujuttaa runsain mitoin tätä vitamiinia turvallisessa muodossa sisältäviä syötäviä, kuten esim. porkkana, bataatti ja (varsinkin punainen) paprika.. Nämä sisältävät runsaasti A-vitamiinin esiastetta (beetakaroteenia), joka tarpeen mukaan elimistössä muuntuu A-vitamiiniksi.

Siniotsa-amatsoni tarvitsee muita amatsoneja enemmän kalkkia, joten sitä on hyvä tarjoilla säännöllisesti pari kertaa viikossa linnun painon mukaan annosteltu määrä. Sulkasadon aikana määrää voi hiukan lisätä muiden vitamiinien ohella.

Kuvassa tehdään vauhdilla porkkanaraastetta Dadan ja Jassun toimesta..

Toiset linnut syövät mielellään ötököitä ja matoja proteiinin tarpeeseen, mutta saman asian ajaa tarvittaessa vaikkapa nökäre koirien ruokasäilykkeestä tai silloin tällöin pieni suikale kypsennettyä, maustamatonta broileria. Kananmuna, juustot ja maitotuotteet sisältävät myös eläinkunnan proteiineja. Niitä on hyvä syöttää kuitenkin kohtuudella.

Vesi on vaihdettava mahdollisesti päivittäin - riippuen ihan juoma-astiasta. Joskus veden joutuu vaihtamaan useamminkin sillä yleensä varsinkin isommilla linnuilla on tapana mättää juomakuppi täyteen kaikkea mukavaa ja vesiastia muistuttaa yleensä enemmän epämääräistä puuroa kuin vettä. Juoma-astioiksi on myös erilaisia vaihtoehtoja avokupeista juomapulloihin.

Päivittäin tarvitsee tarkistaa myös kuivien ruokien (siemenet, pelletit) astiat, ja lisäillä tarvittaessa vajentuneisiin kuppeihin tavaraa, mutta muutaman kerran viikossa on hyvä vaihtaa kuppien sisältö kokonaan.

> Sivun alkuun

Pelletit

Pelletit ovat linnuille valmistettua kuivamuonaa, kokoon puristettua ja vitaminoitua nappulaa jotka sisältävät valmistajien mukaan kaikki tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet jota lintu tarvitsee. Annostelusuositus valmistajien mukaan pellettien osuus tulisi olla vähintään 80 % linnun ruoasta, jotta nämä ravintosuositukset täyttyisivät.

Pellettejä on olemassa montaa eri merkkiä ja laatua, joiden kilohintakin vaihtelee 10 eurosta aina lähes 40 euroon kilolta. Kallein ja parhaaksi mainostetuin on Harrison's mutta jos ei lompakko kestä, eikä kuitenkaan linnulle maistu on toki olemassa halvempiakin vaihtoehtoja.

Ainoastaan kokeilemalla tietää mikä on linnulle parasta ja maistuvinta. Meillä kaikki syövät ZuPreem-pellettejä joita on montaa laatua kuten herkulliselle tuoksuvat, värilliset hedelmäpelletit, vaaleanruskeat natural-pelletit ja myös eri makuisia Avian Entrees-laatuja chilistä puutarhan vihanneksiin.

Muita merkkejä ovat esim. Kaytee, NutriBird, PrettyBird jne.

> Sivun alkuun

Siemenet

Pelkkä siemenravinto on varsin yksipuolista, vähäravinteista ja hyvin lihottavaa ravintoa. Kuitenkin monet linnut suorastaan rakastavat pähkinöitä ja siemeniä, eikä niitä ollessa tarjolla koskekaan muuhun ruokaan. Varsinkin auringonkukka on hyvin rasvaista ja lihottavaa ja sen antamista tulisi säännöstellä linnun ruokavaliossa. Pähkinät ovat vielä näitäkin rasvaisempia.

Päivittäin runsaasti liikkuva lintu tarvitsee kuitenkin näitäkin proteiineja ja rasvoja pitääkseen yllä hyvää lihaskuntoaan, eikä siementen kokonaan poistaminen ruokavaliosta ole tarpeellista. Siementen naksuttelu on myös tärkeää nokkajumppaa koukkunokkaisille linnuille ja auringonkukan tai pähkinöiden voimalla saa linnun tekemään tempun jos toisenkin.

Herkkuruuaksi luokitellaan pähkinöiden lisäksi myös hirssi ja erilaiset siementangot, jotka uppoavat yleensä lintuun kuin lintuun hyvällä vauhdilla. Pähkinöissä on kuitenkin myös jotain hyvääkin, esim. manteli sisältää mukavasti kalsiumia.

Siementen idätys tai jo pelkkä 12 h liotus kohottaa kuitenkin roimasti niidenkin ravintoarvoa!

> Sivun alkuun

Tuoreruoka

Tuoreruoaksi kelpaa tavallisten salaattien ja yrttien lisäksi erilaiset hedelmät, palkokasvit, marjat ja vihannekset. Pakastevihannekset kuten herne-maissi-paprika ja erilaiset pakastetut porkkana-, kukkakaali- ja parsavalmisteet ovat hyvää pikaruokaa varsinkin aamun kiireessä, jos ei ehdi pilkkoa tuoreita vihanneksia tai hedelmiä.

Hyvää vaihtelua ruokavalioon tekee erilaiset idätetyt tai keitetyt tuotteet. Idättämiseen soveliaita ovat esim. auringonkukka ym. lintujen siemenseokset, sinimailanen, herneet, maissi ja mung-pavut. Isoja papuja suositellaan tarjottavaksi keitettynä ja papukaijoille on valmistettu jopa ihan omia keitettäviä seoksia jotka sisältävät papujen ja herneiden lisäksi esim. maissia, riisiä ja siemeniä.

Kesä on siitä mukavaa aikaa, että luonnosta saa kerättyä linnuille kaikenlaista syötävää. Yleisimmin käytetyt on voikukka, vesiheinä, piharatamo ja apila, sekä metsän antimista suosikki on mustikanvarvut. Keräämisen ehtona on kuitenkin vähintään 20 metrin etäisyys autotiestä minimoidakseen mahdolliset saastekertymät.

Erilaisten puiden ja pensaiden oksat ovat myös lintujen mieleen ja suosikkilistalla taitaa olla omenapuu ym. hedelmäpuiden oksat sekä marjapensaat, koivu ja paju. Syksyllä on mahdollista hyödyntää myös metsien ja puutarhojen omat marja- ja hedelmäsadot. Luonnonmarjat (mustikka, puolukka, karpalo, hilla, pihlajanmarjat, tyrnimarjat, ruusunmarjat..) ovat mitä parhaimpia vitamiinilähteitä ja yleensä ne maistuvat linnuille erinomaisesti.

> Sivun alkuun

Vitamiinit ja hivenaineet ym.

Ruokavalion yksipuolisuus ja sulkasato, sekä mahdilliset sairaudet lisäävät linnun vitamiinitarvetta jota on syytä korjailla erilaisilla valmisteilla. Perusvitamiiniksi käy hyvin esim. Bird Care Companyn (BCC) Daily Essentials, hyvä perusvitamiini joka annostellaan esim. tuoreruoan päälle ripoteltuna tai mahdollisesti juomaveden sekaan. Muita vitamiinien ym. lisävalmisteiden hyviä tarjoilutapoja on niiden sekoittaminen johonkin linnun lempiherkkuun kuten hedelmäsoseeseen tms. tai vaikkapa pieneen määrään tuoremehua, jonka lintu mielellään nauttii.

Sulkasadon aikaan on hyvä lisätä vitamiinin lisäksi kalkin määrää, jotta linnulle kehittyisi uusi ja vahva sulkapeite. Sulkasatoa varten on BCC kehittänyt ihan oman Feather Up -valmisteen joka on suunniteltu juuri tätä prosessia varten. Kalkki on paras tarjota nestemäisessä muodossa, jota saa samaiselta valmistajalta nimellä Calcivet. Näitä tuotteita saa yleensä hyvin varustelluista eläinkaupoista tai joissain tapauksessa eläinlääkäriasemilta.

Vaihtoehtoisia tuotteita ovat Bonnien ensisijaisesti jyrsijöille valmistamat A-D-E-K -vitamiinivalmiste sekä B-C -vitamiinivalmiste. Tuotteet jotka sisältävät C-vitamiinia ovat keltaisia ja värjäävät myös yleensä veden keltaiseksi, eikä C-vitamiini säilytä vitamiinipitoisuuttaan 12 tuntia pidempään päivänvalossa.

> Sivun alkuun

Ihmisten ruoka

Linnuille voi antaa myös ihmisten ruokia kunhan pysyy kohtuuden rajoissa. Mausteet eivät sinänsä ole niin vaarallisia linnuille kuin suola ja sokeri - onhan esimerkiksi chili monen linnun herkkua. Ihmisten ruoiksi voi varmaan myös laskea maitotuotteet, joita voi antaa linnuille kohtuudella. Juusto ja raejuustot ovat hyvä lisä linnun ruokavalioon ja toiset nauttivat jugurtista - tietysti rasvatonta.. Maitotuotteita on hyvä antaa rajoitetusti siksi että linnut ovat laktoosi-intoleransseja ja niille suositellaan mieluusti HYLA-tuotteita. Tosin niistäkin on tehty tutkimus, jonka mukaan näiden hajoamistuotteet olisivat haitallisia linnuille.. Eli kohtuus kaikessa.

Halutessaan voi tehdä linnulle omat pöperöt ja esim. myslistä valmistettu puuro on monille siivekkäille maittavaa.

Eri asia on kuitenkin se, haluaako linnun osallistuvan omaan ruokailuun lautasen reunalla istuen. Oman mielenrauhan säilyttämiseksi on ehkä hyvä sulkea yli-innokkaasti lautaselle parkkeeraava lintu häkkiinsä.

Hyvä vaihtoehto voi olla myös ruokapöydän läheisyyteen sijoitettu erillinen standi, jolla lintu voi osallistua ruokailuun esim. omien eväiden kera - onhan ruokailu kuitenkin sosiaalinen tapahtuma lintujen keskuudessa ja lemmikkilintu haluaa kuitenkin osallistua tähän messuun täysin rinnoin.


Nekku ja Velho pannarivarkaissa.. (jäähtynyttä!)

> Sivun alkuun

Kielletyt aineet

Kiellettyjen tarjottavien listalla on kofeiinin sukuista (teobromiini, käytetään myös kirjoitustapaa theobromiini) ainetta sisältävät tuotteet kuten suklaa, kahvi, tee ja kolajuomat. Runsassuolaista, rasvaista ja sokeripitoisia ruokia on hyvä vältellä, eli sipsit ja makeiset eivät kuulu linnun ruokavalioon. Avokado, kuin myös vihreä peruna ja persikan sekä aprikoosin ym. kivet ovat tiettävästi myrkyllisiä linnuille. Raparperia on myös hyvä vältellä sen sisältävän oksaalihapon vuoksi.

> Sivun alkuun

Koulutus

Linnuilla ei ole minkäänlaista miellyttämishalua, joten kaikki koulutus pitää tapahtua täysin linnun ehdoilla, huijaten sitä esim. herkuilla. Siivekkäiden hyvästä muistista ja (vaihtelevasta) oppimiskyvystä huolimatta mikään opetettu asia ei toimi kuitenkaan automaattisesti kuten koirilla, vaan jokainen opittu asia kyseenalaistetaan lähes jokaisella kerralla. Sen vuoksi linnun koulutus on päivittäistä ja jatkuu sen koko eliniän.

Lintu myös kyseenalaistaa eri auktoriteetit joka päivä, eli jokaisen perheenjäsenen olisi hyvä harjoitella linnun kanssa erikseen perustaitoja sen käsiteltävyyden vuoksi, vaikka vain yksi perheenjäsenistä ottaisikin asiakseen aloittaa varsinaisen temppujen koulutuksen.

Lintuja ei voi myöskään fyysisesti rankaista kuten esim. koiria niskasta pudistelemalla. Ainoaksi keinoksi jää linnun hyvät hoksottimet ja asiayhteyden ymmärtäminen; Kielletystä teosta joutuu esim. pieneen häkkiin pimeään vessaan hetkeksi jäähylle. Tätä muutaman kerran toistettua lintu ymmärtää olla tekemättä tekoa, josta seuraa välittömästi tämä hirvittävä rangaistus; parvesta erottaminen. Tämä on kuitenkin äärimmäisen voimakas rangaistus ja käytettävä harkiten.

Viereisessä kuvassa Velho näyttää mallia kielletystä asiasta..

> Sivun alkuun

Peruskoulutus

Peruskoulutukseen kuuluu opettaa linnulle kielletyt paikat ja sana EI. Näistä kielletyistä ja sallituista paikoista ja asioista pidetään kiinni ja periksi ei anneta. Perustaitoihin kuuluu myös luokse tuleminen ja häkkiin meno. Myös keppikoulutus, eli linnun kepille tulo on hyvä perustaito oppia etu- sekä takakautta ihan tulevaisuuden vaikeudet mielessä pitäen.

Joitakin näistä perustaidoista lintu voi jo kotiin tullessaan osatakin, mutta niitä on hyvä pitää yllä päivittäin harjoiteltuna. Linnulle on myös tehtävä selväksi tietyt sallitun käyttäytymisen rajat osoittamalla se omalla määrätietoisella, rauhallisella ja vakaalla käytöksellä, ei aggressiivisuudella. Sille ei saa antaa periksi kesken koulutussession vaan koulutuksen pituuden keston määrää kouluttaja. Tämä vaatii kuitenkin hyvää silmää huomata oman linnun mielentila milloin se on vielä vastaanottavainen uudelle tiedolle. Jokainen sessio pitäisi saada päättymään oikeaan suoritukseen vahvistaakseen linnun käsitystä siltä vaadittavasta asiasta.

Jos lintu karkaa kesken session, sen voi hakea rauhallisesti takaisin ja jatkaa vielä hetken koulutusta, mutta samalla myös madaltaa hiukan vaatimustasoa.

> Sivun alkuun

Häkkiinmenokoulutus

Monet linnut vetäytyvät omaan häkkiinsä yöpuulle ihan vapaaehtoisestikin mutta häkkiin menon voi myös opettaa linnulle käskystä loppujen lopuksi aika yksinkertaisella menetelmällä. Tästä "tempusta" on hyötyä esim. tilanteissa joissa on pakko lähteä aikataulun mukaan kotoa ja otus vaan häärää jossain verhotangon päällä ulottumattomissa, eikä suostu tulemaan alas sotakirveelläkään uhaten. Opitusta asiasta on hyötyä myös mahdollisessa henkien taistossa - aggression yllättäessä.

Itse opetus on loppujen lopuksi aika yksinkertainen, mutta lopputulos on arvokas tapa. Viedään jotain yliherkkua häkkiin vaikkapa niin että lintu on häkin lähettyvillä ja näkee sen (tätä herkkua ei sitten koulutuksen aikana anneta muulloin) ja kunhan lintu on jo lähes matkalla häkkiin annetaan yksinkertainen komento, esim. HÄKKIIN. Häkin luukkua ei laiteta kiinni varsinkaan ihan ensimmäisillä harjoittelukerroilla, ettei linnulle tule negatiivista mielikuvaa häkkiin menosta. Tätä pientä harjoitusta toistetaan tarpeeksi useasti, niin että linnulle tulee jonkinlainen käsitys siitä mitä kyseisellä sanalla tarkoitetaan.

Tämän jälkeen voi välimatkaa jo pidentää niin että lintu on jopa toisessa huoneessa, mutta näytetään edelleen ne samat namut ja toistetaan käsky ennen kuin lintu menee häkkiin. Tämän jälkeen, kunhan HÄKKIIN komento on tuttu, ei tarvitse enää näyttää namusien matkustavan kohti häkkiä. Linnun opittua tämä yksinkertainen komento, voidaan ryhtyä laittamaan vähäksi aikaa häkin ovea kiinni. Aikaa pidennetään pikku hiljaa muutamista minuuteista tunteihin. Kun lintu on oppinut käskystä häkkiin menon, voi antaa ensin käskyn ja sen jälkeen kaivaa taskun pohjalta ne namuset palkinnoksi.

> Sivun alkuun

Kasakoulutus

Lintujen aineenvaihdunta on todella vilkasta ja sen vuoksi ne syövät lähes jatkuvasti, joten myös ulosteita tulee säännöllisin väliajoin. Jonkun tutkimuksen mukaan on laskettu, että lintu ulostaa keskimäärin noin 20 min välein, mutta se voi ihan yhtä hyvin tehdä kasan viiden tai viidentoista minuutin välein.

Linnun touhuja seuraillessa oppii pian huomaamaan pienistä eleistä milloin lähetys on tulossa jolloin se on helppo siirtää sallitulle kakkapaikalle. Aluksi kuitenkin on varmaan helpointa siirtää tietyin väliajoin lintu omalle vessapaikalle, toistaa esim. "kakka" muutaman kerran ja antaa linnun istua orrella niin kauan ennen kuin läjä tulee, kehua sitä ja mahdollisesti palkita se jollain namulla ja päästää sen jälkeen lintu tekemään omia touhujaan.

Näin (toivon mukaan) lintu oppii ajallaan ymmärtämään mitä siltä vaaditaan ja palkitsee omistajansa lennähtämällä itsenäisesti omaan vessaan tarpeilleen.

> Sivun alkuun

Temppuja?

Linnuille voi opettaa erilaisia temppuja, joista yleisimpiä on vilkutus, erilaiset kiepit ja ympäri pyörähdykset, siipien levittely, kädellä selällään makaaminen, esineiden värien tunnistaminen, tavaran vieminen johonkin tiettyyn astiaan jne. Kaikki temput opetetaan linnulle pikku hiljaa, yksi asia kerrallaan ja opittua vähän kerrallaan yhdistelemällä.

Jos halutaan linnun oppivan esim. esineen tuominen mukiin, aloitetaan koulutus esittelemällä linnulle ensin tavara ja käskyä toistamalla palkitaan lintu ensin pelkästä tavaran katsomisesta. Sen jälkeen edetään pienin askelin ja palkitaan seuraavaksi lintu tavaran nokalla koskemisesta, sen jälkeen nokalla nostamisesta, esine nokassa askeleen ottamisesta jne. kunnes päästään siihen asti, että lintu tuo sen vihdoin viimein mukiin saakka.

> Sivun alkuun

Kodin vaarat

Koti on kaikesta huolimatta täynnä vaaroja pienelle linnulle ja monilta vaurioilta vältytään huomioimalla pieniä, mutta linnun elämään paljolti vaikuttavia seikkoja. Tavallisimpia vaaratilanteita aiheuttavat avoimet ikkunat ja ovet, kuuma liesi ja ruoat, sekä keittiön terävämpi kalusto.

Kynttilöiden polttamista on hyvä vältellä linnun lennellessä huoneistossa ja erilaiset tuoksukynttilät niistä nousevien huurujen muodossa ovat linnuille vaarallisia. Myöskään sisällä tupakointi ei ole sallittua lintuperheessä. Jos olette nähneet kuvista mitä terva tekee lyhyessä ajassa ihmisten keuhkoille, niin voitte varmaan kuvitella mitä linnun pikkuisille keuhkoille tapahtuu..

Lääkekaappi on myös syytä olla vartioitu lukolla, eikä mitään lääkkeitä saa säilyttää linnun ulottuvilla. Lapsilta voi vielä nostaa lääkkeet ylähyllylle, mutta lintu pääsee sinne kepeästi lentämällä.

Näiden lisäksi voi olla vielä omia, linnuille vaarallisia harrastuksia kuten akvaarioharrastus. Jos ei halua kosteuttavien ominaisuuksiensa takia peittää akvaariota kokonaisilla kansilaseilla, on siihen hyvä ainakin hankkia kunnolliset verkot päälle ettei lintu pahimmassa tapauksessa huku akvaarioon.

Koirien ja kissojen kanssa on hyvä olla myös varuillaan, eikä lintua saisi missään tapauksessa päästää näiden eläinten kanssa samoihin tiloihin valvomattomissa olosuhteissa. Jopa valvotuissa olosuhteissa saattaa tapahtua suuria vahinkoja muutamien epäonnistuneiden sattumien summana..

> Sivun alkuun

Ikkunat ja ovet

Linnun ollessa vapaana asunnossa ja varsinkin lapsiperheissä on hyvä opettaa kaikille ovien ja ikkunoiden sulkemisen taika! Jos kesällä haluaa pitää ikkunoita auki, on niihin kätevää laittaa verkot suojaksi.

Ikkunat ovat myös niitä ymmärtämättömälle linnulle vaarallisia, eikä ikkunoihin tottumaton siivekäs ymmärrä, ettei siitä pääse läpi. Ikkunoita on hyvä peittää verhoilla tai vaikkapa läpikuultavalla silkkipaperilla, ennen kuin lintu oppii ymmärtämään niiden sijainnit. Hyvänä muistutuksena ikkunoiden sijainnista on myös vaikkapa vesiväreillä maalatut tai lasten kalvoväreillä tehdyt kuviot.

Oviinkin voi rakentaa erilaisia lisäverkko-ovia helpottamaan omaa mielenrauhaa ja linnun karkaamisen pelkoa.

> Sivun alkuun

Keittiö

Keittiön suurin vaarapaikka on liesi. Lintu ei ymmärrä milloin liesi on kuuma ja milloin taas kylmä. Jos lintu kävelee silloin tällöin kylmällä liedellä, se voi myös lennähtää sille juuri pahimpaan aikaan ruokia tehdessä. Kattiloista kohoavat kuumat höyryt voivat aiheuttaa palovammoja ja pöydällä lojuvat terävät veitset ovat myöskin vaarallisia.

Ylikuumentuneen teflonastian höyry on myös myrkyllistä linnuille. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki teflonpinnotteiset astiat olisi hyvä heittää romukoppaan, vaan niiden varovaiseen käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Teflonpintaisia astioita ei siis kuumenneta lieden täydellä teholla vaan hieman pidempään miedommalla lämmöllä.

Turvallisinta on olla päästämättä lintua keittiöön ruoantekoaikana, muutama vartti häkissä ei aiheuta linnun psyykelle lähtemättömiä vaurioita, mutta hetki kuumalla liedellä voi olla jo hengenvaarallinen visiitti.

> Sivun alkuun

Kasvit

Huonekasveissa on monia lapsille ja linnuillekin vaarallisia lajikkeita. Vaikka monet ihmisille vaarallisista ainesosista ei olekaan tutkittu lintujen osalta, on paremman tiedon puutteessa hyvä noudattaa varovaisuutta ja välttää näiden myrkylliseksi tiedettyjen kasvien joutumista linnun ruoansulatusjärjestelmään eristämällä ne lintuvapaalle alueelle tai tämän puutteessa hankkiutumalla eroon niistä.

> Sivun alkuun

Muuta

Kylpeminen

Amatsonit tarvitsevat säännöllisiä kylpyjä pitääkseen höyhenpukunsa kiiltävänä ja hyväkuntoisena. Toiset linnut rakastavat kylpemistä enemmän ja toiset vähemmän, mutta vähintään kerran tai pari viikossa olisi suotavaa suihkutella lintua esim. tavallisella suihkepullolla. Saa kylpeä useamminkin, se ei ole kiellettyä! Veden lämpötila on ihan makuasia, toiset linnut pitävät huoneenlämpöisestä vedestä, toisille taas ei kelpaa kuin täysin kylmä tai vastaavasti lämmin vesi.

Jotkut rakastavat kylpyjä jopa niin, että läträisivät keittiön vesihanan alla tuntikausia tai istuisivat mielellään suihkussa omistajansa kanssa kilpaa kylpien. Toiset taas pitävät matalasta astiasta, jossa saa pärskytellä mielensä mukaan.

Jotkut amatsonit pitävät jopa saunomisesta miedolla lämmöllä, alalauteilla ja löylyä heittämättä. Tässä piilee kuitenkin suuri lämpöhalvauksen vaara ja lintua on tarkkailtava herkeämättä seuraillen sen hengitystä milloin on jo aika lähteä jäähylle. Saunan jälkeen otus on jäähdytettävä hyvin.

Märkä lintu on myös altis saamaan kylmää ja sitä on varjeltava vedolta. Toiset linnut pitävät pyyhkeellä kuivaamisesta kylvyn jälkeen ja toisten mieleen on kuivattaminen hiustenkuivaajalla mutta puhallusilma ei saa kuitenkaan olla kuumaa.

> Sivun alkuun

Kynnet ja nokka

Kynsien pituutta on hyvä tarkkailla säännöllisesti. Joskus kynnet kasvavat vähän liian pitkiksi ja se saattaa johtua liian ohuista orsista tai muuten vaan kynsien "vähäisestä käytöstä". Nuorilla linnuilla ja poikasilla on muutenkin todella terävät kynnet ja niitä on oman nahkan säästämiseksi mukava typistää jo niiden pelkän terävyyden takia.

Kynsistä ei välttämättä tarvitse ottaa kuin ihan pieni terävä kärki pois joko leikkuusaksilla tai käyttämällä kynsiviilaa. Metallinen kynsiviila ilman muuta puree kynteen paremmin ja huhu kertoo että lasiviila olisi kaikista tehokkain - vaikkakin samalla kallein ja tietenkin helposti särkyvä.

Nokan kasvuun tarvitsee harvemmin kenenkään puuttua kunhan linnulla on tarpeeksi pureskeltavaa ja järsittävää. Joskus kuitenkin senkin leikkaus tai viilaus saattaa olla tarpeellista.

> Sivun alkuun

Terveydenhuolto

Linnuilla ei ole minkäänlaista rokotusohjelmaa, eikä niitä tarvitse välttämättä käyttää säännöllisesti eläinlääkärissä terveystarkistuksissa, ellei välttämättä halua. Suomessa lintuihin erikoistuneet lääkärit ovat harvassa ja matkaa lähimmälle asiantuntijalle voi kertyä satoja kilometrejä.

Yleisimmiltä vilustumissairauksilta vältytään viileän ja kylmän aikana pitämällä ikkunat visusti kiinni tai siirtämällä tuuletuksen ajaksi lintu toisiin tiloihin turvaan. Kesällä ihanaiset autoreissut kannattaa tehdä viileämpään aikaan jos vain mahdollista, ettei tarvitse pitää ikkunoita auki ja autoissa, jotka on varustettu ilmastointilaitteella on kiinnitettävä erityistä huomiota venttiileistä tulevaan kylmään puhallusilmaan niin ettei se sohota suoraan kohti lintua.

Lintu sairastaa?

Häkkilinnuilla on perinnölliset sairaudet hyvin harvinaisia mutta ei suinkaan tavattomia. Yleisimpiä sairauksia ovat erilaisten ripulien lisäksi vedosta johtuvat silmätulehdukset ja vilustuminen. Ensiapuna riittää yleensä lämpö ja lepo, vilustuneelle linnulle kannattaa asettaa häkin läheisyyteen infrapunalamppu tai joku muu vastaava lämmönlähde vaikkapa ihan tavallinen hehkulamppu, jonka läheisyyteen lintu voi mennä lämmittelemään. Toinen puoli häkkiä on kuitenkin hyvä pitää viileänä jonne voi mennä vastaavasti vilvoittelemaan. Ilmankosteutta on myös hyvä lisätä ja vanha kunnon valkosipuli käy myös ensiavuksi.

On kuitenkin muistettava, että lintu on pieni eläin ja sen kunto heikkenee todella nopeasti joten sairastumistapauksessa on toimittava ripeästi. Joskus lintu tarvitsee kuitenkin myös antibioottikuurin parantuakseen jonka saa monesti pelkästään soittamalla eläinlääkärille.

Linnun lääkekaappi

Mitään ylimaallista varastoa ei kannata lääkekaapissa lintua varten pitää, ellei oma otus satu olemaan erityisen vahinkoherkkä tapaus. Yleensä lääkekaapin normaali varustetaso riittää ja kannattaa tarkistaa kaapin sisältävän ainakin desinfioimisainetta, haavansitomistarvikkeita, mahdolliseen lastoitukseen puhtaita jäätelötikkuja tai hammastikkuja, lääkehiiltä ja kynsien ylileikkuun varalta verenvuotoa tyrehdyttävää ainetta, vaikkakin ihan pelkkä perinteinen perunajauhokin ajaa hyvin saman asian.

> Sivun alkuun

Tunnistemerkintä

Linnut voidaan tunnistemerkitä useilla eri tavoin ja monesti tavallinen ihminen on aivan ymmällä termien umpirengas, avorengas, karanteenirengas ja mikrosiru kanssa. Umpirengas on ainoa täysin varma tae linnun alkuperästä, mutta miksei myös mikrosirukin.

Umpirengas pujotetaan pienelle, nuorimmillaan muutaman päivän ikäiselle poikaselle jalkaan ja voi olla tehty esim. pinnoittamattomasta tai pinnoitetusta (värilliset ovat pinnoitettuja, rengasvalmistajilla on yleensä ns. "vuoden väri") alumiinista tai ruostumattomasta teräksestä - joista jälkimmäinen on pitkäikäisempi.

Renkaassa lukee yleensä kasvattajatunnus, juokseva järjestysnumero, vuosiluku, ehkäpä vaihtoehtoisesti syntymäpäivämäärä, mahdollisesti maatunnus ja viimeisenä renkaan koko. Ulkomaisissa renkaissa käytetään joka maassa vähän erilaisia systeemeitä ja linnun tietojen onkiminen renkaan numero/kirjainsarjan perusteella on yleensä aikamoinen salapoliisityöviidakko.

Rengasta ei vaihdeta linnun kasvaessa isompaan vaan poikasille laitetaan kerralla tarpeeksi suuri rengas ja sitä paitsi linnun jalka kasvaa muutamassa viikossa sen kokoiseksi kuin se on aikuisenakin.

Mikrosiru on pieni, alle puolen sentin mittainen pötkylä joka sisältää yleensä jonkinlaisen numerosarjan, joka yhdistettynä linnun papereihin takaa kyseessä olevan saman otuksen. Se laitetaan esim. eläinlääkärin toimesta erityisellä paksulla sirutusneulalla rintalihakseen.

Euroopassa on myös joillakin suurilla lintutarhoilla käytäntönä koodata siruihin oma kasvattajatunnus ja linnun syntymäaika tms. mutta Suomessa käytetään ainakin yleisemmin koirille ja kissoille alunperin tehtyjä mikrosiruja, joissa on vain pitkä numerosarja.

Onpa myös kuulunut väitteitä siitä, ettei mikrosiru kestäisi paljoa yli kymmentä vuotta kauempaa - juuri koiran tai kissan iän - mutta nähtäväksi jää kuinka oikeassa nämä väitteet ovat. Kukaan ei ole tainnut ehtiä tutkimaan asiaa sen tarkemmin, sillä sirutus on suhteellisen uusi keksintö vielä.

Avorengas on taas rengas, jolla voi merkitä niin poikasen kuin aikuisenkin linnun mutta enemmän tätä taidetaan käyttää aikuisilla ja tuontilinnuilla. Karanteenirengas on yleensä tuontilinnuille laitettava heppoinen avorengas, tai pyöreästä metallista valmistettu hyvin epäkäytännöllinen rinkula jossa ei välttämättä lue edes mitään tietoja.

> Sivun alkuun

Puhtaanapito

Häkin ja ruoka/juoma-astioiden puhtaanapito on tärkeää linnun terveyden kannalta. Likaisissa ruoka- ja juoma-astioissa muhii kaikenlaiset homeitiöt ja bakteerit jotka voivat aiheuttaa sairauksia niin linnuille kuin ihmisillekin. Kaikki bakteerit eivät kuitenkaan ole pahoja, joten ylimaalliseen desinfiointiin ei ole minkäänlaisia pakotteita ryhtyä ilman tarvetta.

Tarvikkeiden puhdistukseen riittää yleensä kuuma vesi ja tarvittaessa joku mieto pesuaine kuten astianpesuaine. Kaikki saippuajäämät on muistettava kuitenkin huuhdella hyvin pois. Joskus hedelmä- ja ulostejämät on kuitenkin tiukassa ja roinat tarvitsevat pidempää liotusta vedessä.

Onnistuneeseen tulokseen puhdistuksessa pääsee myös jos sattuu omistamaan pikkuisen höyrypesurin. Sillä lähtee hyvin ja vähällä vaivalla irti kuivuneet ruuanjämät ja ulosteet tiukimmistakin mutkista. Kuuma höyry samalla desinfioi häkkiä.

Hyväksi todettuja desinfioimisaineita on esim. luontoystävällinen Tolu ja rankempaan desinfiointiin käytetään vaikkapa Virkon S -nimistä veteen sekoitettavaa jauhetta. Tämä kaikki rottaa pienemmät tuhoava "myrkky" on tuttu varsinkin hevospiireissä, joissa esimerkiksi jokaisen ravikilpailun jälkeen pollen jalat suihkutetaan tällä aineella ennen omaan kuljetuskärriin saapumista. Itse olen käyttänyt myös pintojen desinfiointiin klooripohjaisia (Klorite, Klorin) pesuaineita hyvällä menestyksellä ainakin oman pään sekoittamiseksi. Varsinkin klooripitoisista pesuaineista haihtuu voimakkaasti kloorihuuruja, joten ei ehkä ole ihan hyvä käytäntö putsailla lintuhäkkiä linnun ollesa paikalla..

Ruoka- ja juoma-astioiden kunto on tarkistettava jokaisen ruoanvaihdon yhteydessä, juomakupista on harjattava kaikki lima pois vähintään kerran päivässä ja tuoreruokakuppi on myös huuhdeltava huolellisesti vähintään päivittäin.

> Sivun alkuun

Ulkoilu

Ulkoilu linnun kanssa on mahdollista jopa ympäri vuoden. Se edellyttää kuitenkin sitä, että lintu on tottunut siihen. Pelkkä kylmä ja pakkanen ei vahingoita tai sairastuta lintua vaan mahdollinen veto. Talvella ja kylmällä ilmalla ei siis kannata pitää ikkunoita jatkuvasti raollaan tiloissa joissa lintu oleskelee ja tuuletus on hyvä tehdä nopeasti linnun ollessa toisissa tiloissa evakossa.

Ulkoilu on helpointa aloittaa kesälämpöisillä ja heti kun tarkenee itse paitahihasillaan, on myös sopiva keli linnulle ulkoiluun. Kesällä ei olekaan varsinaisia ulkoilurajoitteita ja jos linnulla on turvallinen tarha, se voi olla siellä vapaana tuntikausia tai sen voi viedä ulos valjaissa tai jos valjaat eivät kuulu linnun suosikkijuttuihin (luonnollisesti ei) tai pukeminen on yksinkertaisesti ylitsepääsemättömän vaikeaa, on helpompaa viedä otus ulos vaikka pienessä matkahäkissä.

Jos ulkoilua jatkaa kesän jälkeen syksyyn saakka, tottuu lintu pikku hiljaa viileneviin keleihin, eikä ulkoilussa ole edelleenkään ongelmia. Kylmillä ja kovin viileillä keleillä on kuitenkin rajoitettava sen verran, että ulkona ei olla niin kauaa ja selkeillä talvipakkasilla ulkoilu rajoitetaan muutamaan minuuttiin.

Linnun voi siis ottaa mukaan järjestyssääntöjen puitteissa kaupunkireissulle tai vaikkapa puistoon mukaan. Elintarvikkeita myyviin liikkeisiin ei kuitenkaan tipua kannata raahata ihan perushygienisistä syistä vaikka häkkilinnut eivät yleensä kannakaan tarttuvia tauteja mukanaan. Eläinkauppa on kuitenkin sallittujen listalla - riippuen tietysti jokaisen liikkeen omasta käytännöstä, mutta useisiin saa viedä myös koiria mukaan, miksei siis myös lintuja.

> Sivun alkuun

Ihmisten hyvinvointi

Linnun hyvinvoinnin lisäksi on tietysti otettava huomioon myös oma hyvinvointi. Lintupöly on voimakkaasti allergisoivaa ja kun kerran on kehitelty laitteita pölyn hallintaan, miksei niitä sitten myös käyttäisi? Vaikka amatsoneista ei lähdekään pölyä siinä määrin kuin harmaapapukaijoista, neitokakaduista ja varsinkin isommista kakaduista niin silti huoneistossa leijailee aina mukava hienonhieno pölykerros, joka kerääntyy yleensä enimmässä määrin television ja tietokoneen päälle ja tietysti ne kaikki ylimmät hyllyt on jostain syystä aina pölyisiä.. hmm..

Jonkinasteinen ilmanpuhdistin raikastaa ilmaa ja pitää pienet ja vähän suuremmatkin pölyhiukkaset kurissa ja hieman inhimillisimmissä määrissä, joka helpottaa niin siivousta kuin hengitystäkin. Paras vaihtoehto on ostaa ilmanpuhdistin, joka ionisoi (eli muuttaa plus-merkkiset hiukkaset miinus-merkkisiksi) suodattimen läpi kulkevat partikkelit niin että ne tosiaan jämähtävät kiinni tasaisille pinnoille helposti pyyhittäviksi, eivätkä suinkaan leijaile pelkästään ilmassa.

Pölyn määrää kontrolloidakseen on myös hyvä suihkutella lintua jo senkin puolesta pari kertaa viikossa ja aina häkkiä siivotessa on hyvä suihkuttaa suihkepullolla koko pohja kosteaksi, jolloin helposti lentoon lähtevät höyhenet ja pienemmät pölyhiukkaset eivät pölähdä heti ilmaan tarratessa kiinni puhdistettavaan pohjamateriaaliin.

 

> Sivun alkuun