| Venus v. luppakorva, alias "Nuuhku".
Pentuaikana niin kauniisti pystyssä olleet korvat alkoivat lerpattaa
teini-iässä, eivätkä enää nousseet pystyyn kaikista poppakonsteista
huolimatta. Itse olen kyllä vakaasti sitä mieltä, että mäyriksen suuri ego
painaa korvia alaspäin.. Eihän Venus yksinkertaisesti voi jäädä yhtä
maastonakkia huonommaksi, eihän? Tällä
otuksella on aivan mieletön luonne, vaikka jaksaakin välillä todella
ärsyttävästi räksyttää turhasta..
Venus on siis todellakin Voiton ehdoton
lemppiskaveri ja on myös - yllätys yllätys - sulattanut jään isänsä (Viljon)
sydämestä saaden jopa vanhan poliisin innostumaan leikkimään kanssaan pientä
takaa-ajoleikkiä.
Venuksella on myös todella omalaatuinen tapa
viihdyttää itseään pihalla jos kukaan ei jaksa leikkiä sen kanssa. Se
nimittäin kantaa Viljon rakkaista rakkaimman pallon terssille ja ryhtyy
tökkimään sitä tassuillaan ja kuonollaan niin kauan kunnes se tipahtaa (pomps,
pomps, pomps..) rappuja alas. Tässä vaiheessa neitikoira säntää pallon
perään innoissaan ja tietysti "noutaa" sen itselleen takaisin..
Siinä vaiheessa kun palloleikki riittää - joko
Viljon tylystä keskeytyksestä johtuen tai muuten vaan touhuun kyllästyttyään
- lähtee luppakorva saalistamaan pihalta kaikkea irtilähtevää romua
jyrsiäkseen niihin mukavia pitsireunuksia - tähän kategoriaan lasketaan
tietenkin kuuluvaksi oksista ja rautakangesta alkaen aina lasten leluihin
saakka kaikki mahdollinen - mitään ei säästetä eikä armoa tunneta!
Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu ehdottomasti
jonkinasteista perustottelevaisuutta ja parivuotiaana jokin vauhtilaji..
ehkäpä Agility tai jopa Flyball? Kuka tietää.. Näyttelyitä ei ainakaan
kierrellä noilla kuuloelimillä, vaikka kävihän Venus viime syksynä yhdessä
epävirallisessa pentunäyttelyssä ollen siellä ROP-pentu... |